Säännöt
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry, myöhemmin näissä säännöissä alueyhdistys. Alueyhdistyksen kotipaikka on Turku ja toiminta-alueena Lounais-Suomi.
2 § Sidosjärjestöt
Alueyhdistys voi kuulua jäsenenä yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta edistäviin yhdistyksiin ja liittoihin. Liittymisestä niihin tai niistä eroamisesta päättää edustajakokous. Päätöksen on tapahduttava samoin edellytyksin ja tavoin kuin sääntöjen muuttaminen.
3 § Tarkoitus
Alueyhdistyksen tarkoituksena on:
- edistää insinöörien, rakennusarkkitehtien ja muun tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden edunvalvontaa,
- toimia jäsenyhdistystensä alueellisena keskuselimenä,
- pitää kunniassa insinööripolvien luomia perinteitä,
- kehittää ja edistää jäsenyhdistystensä toimintaa,
- hoitaa tarvittaessa jäsenyhdistyksiensä kanssa suhteet sidosjärjestöihin ja viranomaisiin,
- edistää toiminta-alueensa insinöörien, rakennusarkkitehtien ja muun tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden etuja,
- vaikuttaa insinöörien ja rakennusarkkitehtien koulutuksellisiin tavoitteisiin toiminta-alueellaan niin, että insinöörien ja rakennusarkkitehtien osaamisen arvostus on korkealla tasolla,
- tukea tekniikan kehitystä ympäristöarvoja ja kestävää kehitystä noudattaen
- auttaa opiskelevia ja vastavalmistuneita insinöörejä ja rakennusarkkitehtejä työelämään sopeutumisessa.
4 § Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi alueyhdistys voi:
- vaikuttaa eri toimintamuodoin esimerkiksi aloittein ja kannanotoin ammattikorkeakoulun opetusohjelmiin
- tukee jäsenyhdistystensä jäsenhankintaa ja -pitoa
- järjestää kokous-, neuvottelu-, kurssi-, esitelmä-, tiedotus- ja juhlatilaisuuksia sekä opintomatkoja jäsenyhdistyksiensä jäsenille ja muuta vastaavaa jäsentoimintaa,
- julkaisee järjestölehteä ja muita tarpeellisia tiedotteita,
- vaikuttaa viranomaisiin ja päättäjiin tekemällä esityksiä sekä myös muilla tavoilla, jäsentenetujen ajamiseksi,
- välittää sidosjärjestöjen antamia palveluja
- avustaa insinööriopiskelijoita harjoittelupaikkojen saannissa.
5 § Varainhankinta
Toimintansa rahoittamiseksi alueyhdistys perii jäsenyhdistyksiltä jäsenmaksuja. Alueyhdistys on toimintansa tukemiseksi oikeutettu ottamaan vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, asianomaisella luvalla järjestämään keräyksiä ja arpajaisia sekä juhla- ja huvitilaisuuksia, sekä omistamaan ja hallinnoimaan kiinteistöjä ja arvopapereita. Alueyhdistyksellä on oikeus perustaa rahastoja.
6 § Jäsenet
Yksinkertaisella ääntenenemmistöllä alueyhdistyksen jäsenyhdistykseksi voidaan hyväksyä alueella toimivat ja alueyhdis-tyksentoimintaa tukevat pääsääntöisesti yli 50 maksavan henkilöjäsenen rekisteröidyt yhdistykset, jotka ovat joko: alueellisia, ammatillisia eli opintosuuntapohjaisia tai työpaikkayhdistyksiä
Jäsenyhdistyksen säännöt lähetetään tiedoksi alueyhdistyksen hallitukselle ennen niiden lähettämistä Patentti- ja Rekisteri-hallitukselle. Jäsenyhdistyksen säännöt eivät saa olla eturistiriidassa alueyhdistyksen toiminnan ja sääntöjen kanssa.
Jäsenyhdistyksen henkilöjäsenet ovat joko:
- korkeakoulussa, teknillisessä oppilaitoksessa tai muussa vastaavassa insinööritutkinnon, rakennusarkkitehdin tutkinnon tai muun tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneita tai
- toimivat/toimineet insinööritasoisissa vastuullisissa teknillisissä tehtävissä.
Alueyhdistyksen opiskelijayhdistysjäseneksi voidaan hyväksyä myös rekisteröity insinööri- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoiden yhdistys. Näiden henkilöjäseniä ei lueta alueyhdistyksen yhteiseen henkilölukuun eivätkä niiden jäsenet voi edustaa alueyhdistystä sidosjärjestöissä.
Kunniajäsen
Edustajakokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi alueyhdistyksen toiminnassa ansioituneen, muulla tavoin alueyhdistyksen tarkoitusperiä edistäneen, teknillisellä alalla tai muuten ansioituneen henkilön.
Kannattajajäsen
Alueyhdistyksen kannattajajäseniksi voivat liittyä oikeuskelpoiset yhteisöt sekä luonnolliset henkilöt jotka tahtovat tukea ja edistää alueyhdistyksen toimintaa. Alueyhdistyksen hallitus hyväksyy kannattajajäsenet.
7§ Jäsenmaksut
Jäsenyhdistyksen jäsenmaksu määräytyy sen henkilöjäsenten määrän mukaan.
Jäsenyhdistyksen henkilöjäsentä kohden perittävän jäsenmaksun suuruus ja perintätapa päätetään kalenterivuosittain alueyhdistyksen edellisen vuoden syysedustajakokouksessa. Kannattajajäsenmaksu päätetään alueyhdistyksen edellisen vuoden syysedustajakokouksessa.
Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
Alueyhdistyksen hallitus voi päätöksellään vapauttaa tai myöntää alennusta jäsenmaksusta jäsenyhdistykselle sellaisen henkilöjäsenen osalta, joka on toisen yhdistyksen jäsen, liittyy kesken vuotta henkilöjäseneksi, opiskelee, on sairas tai työtön, siirtyy eläkkeelle, on varusmiespalvelussa tai äitiys-, isyys-, vanhempain-, tai hoitovapaalla tai muulla vastaavalla sosiaalisella perusteella, tai sillä perusteella että henkilöjäsen ei lain mukaan voi kuulua yhdistyksen kautta työttömyyskassaan.
Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa sen tilikauden loppuun asti, jona eroaminen on tapahtunut.
8 § Alueyhdistyksen hallinto
Alueyhdistyksen päätösvaltaa käyttää alueyhdistyksen edustajakokous, toimeenpanevana elimenä toimii hallitus. Alueyhdistyksen virallisena kielenä on suomi.
9 § Alueyhdistyksen edustajakokouksen osanottajat
Edustajakokouksen edustajien määrä lasketaan jäsenyhdistyksittäin, seuraavasti:
Jokaisesta jäsenyhdistyksestä valitaan yksi (1) varsinainen edustaja ja lisäksi aina yksi edustaja henkilöjäsenmäärän mukaisesti siten, että alkavaa 500 henkilöjäsentä kohti jäsenyhdistys saa yhden lisäedustajan. Jokaisesta opiskelijayhdistyksestä valitaan yksi edustaja ja lisäksi yksi edustaja alkavaa 1000 henkilöjäsentä kohti.
Varaedustajat valitaan samoin perustein kuin varsinaiset edustajat. Varsinaisen edustajan ollessa esteellisenä tai joutuessaan jättämään paikkansa, astuu varaedustaja jäsenyhdistyksen määräämässä järjestyksessä hänen tilalleen.
Kullakin edustajakokouksen äänivaltaisella edustajalla on vaaleissa ja äänestyksissä käytettävissään yksi ääni.
Jäsenyhdistysten henkilöjäsenmääränä käytetään jäsenrekisterissä edellisen vuoden viimeisen päivän (31.12) virallista jäsenmäärää. Tätä jäsenmäärää käytetään koko seuraavan vuoden.
Jäsenyhdistykset valitsevat alueyhdistyksen edustajakokoukseen edustajansa aina vuodeksi kerrallaan ja valinta todetaan edellisen vuoden syysedustajakokouksessa. Alueyhdistyksen hallituksen jäsenillä ja hallituksen valitsemilla virkailijoilla, alueyhdistyksen toimihenkilöillä, kunnia- ja kannattajajäsenellä on edustajakokouksessa puhe- ja läsnäolo- oikeus, mutta ei äänioikeutta. Edustajakokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös muille sitä pyytäville.
10 § Edustajakokousten ajat ja koollekutsuminen
Varsinaiset kokoukset
Edustajakokous kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen:
- maalis-huhtikuussa kevätkokoukseen ja
- loka-marraskuussa syyskokoukseen.
Ylimääräinen kokous
Ylimääräinen edustajakokous pidetään, mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.
Ylimääräinen edustajakokous on myös pidettävä, jos vähintään kaksi jäsenyhdistystä tai 1/5 yhdistysjäsenistä sitä kirjallisesti nimetyn asian käsittelemiseksi pyytävät. Ylimääräinen edustajakokous on pidettävä enintään yhden (1) kuukauden kuluttua siitä, kun sitä on hallitukselta pyydetty.
Koollekutsuminen
Hallitus kutsuu edustajakokouksen koolle lähettämällä kirjallisen tai sähköposti kutsun jäsenille, varsinaisille ja varaedustajille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
11 § Aloiteoikeus edustajakokouksiin
Jäsenyhdistyksellä ja edustajakokouksen edustajalla on oikeus tehdä aloite tietyn asian käsittelemiseksi edustajakokouksessa. Aloite on tehtävä kirjallisesti hallitukselle viimeistään yksi (1) kuukausi ennen kokousta.
12 § Edustajakokouksen tehtävät
Alueyhdistyksen edustajakokous päättää hakemuksen perusteella jäsenyhdistysten liittymisestä ja toteaa eroamiset. Edustajakokous myös erottaa jäsenyhdistyksen, joka kirjallisesta huomautuksesta huolimatta on jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet joihin on alueyhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään alueyhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut alueyhdistystä, tai ei enää täytä laissa tai alueyhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Edustajakokouksen toimivaltaan kuuluu ottaa ja erottaa mahdolliset alueyhdistyksen toimihenkilöt ja päättää heidän työsuhteensa ehdoista. Tämä asia tulee käsitellä kahdessa peräkkäisessä edustajakokouksessa, joista vähintään toinen on yhdistyksen varsinainen kevät- tai syysedustajakokous. Päätös tästä asiasta edellyttää 2/3 osan enemmistöpäätöstä molemmissa kokouksissa. Edustakokouksen jäsenille ja varajäsenille tulee antaa toimihenkilöiden työsopimukset päätöskäsittelyasiakirjana.
Kevätedustajakokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokouksen puheenjohtaja ja muut kokouksen toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat edustajakokouksen avuksi,
- käsitellään toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta, tilinpäätös ja tilintarkastuslain edellyttämä lausunto,
- vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
- valitaan tarvittavat edustajat sidosjärjestöjen kokouksiin,
- päätetään alueyhdistyksen edustajakokouksen edustajien jakautumasta seuraavana vuotena, yhdistyksittäin,
- päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.
Syysedustajakokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokouksen puheenjohtaja ja muut kokouksen toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat edustajakokouksen avuksi,
- päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista, jäsenmaksualennuksista ja jäsenmaksujen keräystavasta,
- päätetään hallituksen jäsenten, alueyhdistyksen virkailijoiden ja tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista,
- hyväksytään alueyhdistyksen toimintasuunnitelma sekä talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten,
- valitaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja erovuorossa olevan tilalle,
- päätetään hallituksen jäsenten määrä
- valitaan hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle,
- valitaan kaksi tilintarkastuslain mukaista tarkastajaa ja heidän varahenkilönsä,
- todetaan edustajien nimet edustajakokoukseen seuraavaksi kalenterivuodeksi,
- valitaan tarvittavat edustajat sidosjärjestöjen kokouksiin,
- päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.
Ylimääräisessä edustajakokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Edustajakokous voi päättää ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu, jos asian käsittelyä kannattaa kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä eikä yhdistyslain 24 § aseta estettä asian käsittelylle.
13 § Hallitus
Alueyhdistyksen asioiden hoitajana ja lakimääräisenä edustajana toimii hallitus.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) ja enintään kymmenen (10) jäsentä. Hallituksen jäsenten on edustettava tasapuolisesti eri yhdistysjäseniä.
Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta.
Valittaessa insinööri- tai rakennusarkkitehtiopiskelija hallitukseen on hänen toimikautensa yksi (1) vuosi.
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat erovuorossa vuorovuosin. Hallituksen muista jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Erovuoroinen voidaan valita uudelleen. Hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tulee pyrkiä valitsemaan suurimmasta jäsenyhdistyksestä.
14 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tulee hoitaa alueyhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti.
Hallituksen tehtävänä on:
- johtaa ja edustaa alueyhdistystä,
- valita itselleen sihteeri ja taloudenhoitaja
- kutsua koolle edustajakokous sekä valmistella sille esiteltävät asiat,
- panna toimeen edustajakokouksen tekemät päätökset,
- vastata alueyhdistyksen taloudenhoidosta,
- huolehtia alueyhdistyksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisesta sekä toimittaa ne hyväksynnän jälkeen tiedoksi 2§:ssä tarkoitetuille yhdistyksille sekä Insinööriliitto ry:lle samoin kuin tiedot puheenjohtajasta, sihteeristä ja muista hallituksen jäsenistä,
- asettaa avukseen tarpeen mukaan toimikuntia, jaostoja ja työryhmiä sekä määrätä niiden tehtävät ja toimiajat,
- huolehtia jäsenluettelon pitämisestä ja valvoa jäsenmaksujen maksamista,
- nimetä ehdokkaat sidosjärjestöjen eri toimikuntiin ja tehtäviin,
- päättää yhdistyksen jäsenyyksistä ja yhteistyösopimuksista sekä edustajista niissä, kuitenkin keskusjärjestöön tai -liittoon liittymisestä ja eroamisesta päättää edustajakokous,
- huolehtia sisäisestä ja ulkoisesta tiedotuksesta,
- pyrkii antamaan yhdistysjäsenelle mahdollisuuden mielipiteensä esittämiseen erilaisia lausuntoja ja kannanottoja annettaessa sekä
- toteuttaa muut alueyhdistyksen toiminnan edellyttämät tehtävät.
Hallitus voi päättää alueyhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä toimintasuunnitelman ja edustajakokouksen päätösten mukaan.
15 § Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä kirjallisena tai sähköisenä hallituksen jäsenille vähintään yksi (1) viikko ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä osallistuu päätöksentekoon.
Kiireellisen työmarkkina-asian käsittelemiseksi voidaan viikon ennakkoaika jättää huomioimatta.
16 § Alueyhdistyksen nimen kirjoittaminen
Alueyhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri tai hallituksen valitsemat henkilöt kaksi aina yhdessä.
17 § Toiminta- ja tilivuosi
Alueyhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit päätetään 31. joulukuuta. Tilintarkastuslain mukaisten tarkastajien on suoritettava tehtävänsä ja annettava lausuntonsa ennen helmikuun loppua.
18 § Päätöksentekojärjestys kokouksissa
Kokouksen päätökseksi tulee, jollei näissä säännöissä ole toisin määrätty:
- se mielipide, jota kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä,
- asiakysymyksissä äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa,
- vaalissa äänten mennessä tasan arvalla ratkaistava tulos.
Muilta osin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.
19 § Sääntöjen muuttaminen
Alueyhdistyksen edustajakokous voi muuttaa näitä sääntöjä, jos muuttamista kannattavan mielipiteen puolesta annetaan vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänistä.
Ehdotus sääntöjen muuttamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä edustajakokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi ja joista toisen on oltava varsinainen edustajakokous.
Ennen muutosten rekisteröintiä on muutoksista toimitettava tiedot 2§:ssä tarkoitettujen yhdistysten hallituksille sekä Uusi Insinööriliitto UIL ry:lle.
20 § Alueyhdistyksen purkaminen tai lakkauttaminen
Alueyhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä edustajakokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi. Purkamisen puolesta vaaditaan molemmissa kokouksissa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
Alueyhdistyksen purkauduttua sen varat luovutetaan alueyhdistyksen tarkoitusperiä vastaavalle oikeuskelpoiselle yhdistykselle purkautumisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.